Avoimuus niin arjessa kuin politiikkaakin tehtäessä on välttämätöntä luottamuksen herättämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Biopolttoaineet ovat tulevaisuutta ja näihin on uskallettava investoida entistä rohkeammin.
Chat on mahdollisuus myös kunnissamme. Pankeista valtion virastoihin voi akuuteissa asioissa kysyä apua asiakaschatissa. Miksi sama ei toimisi myös jokaisen kunnan internet-sivuilla?
Demokratia on sivistysvaltion yksi kivijalka ja demokratian tulee toteutua hallinnon jokaisella tasolla.
Eläkejärjestelmämme vaatii uudistamista, jotta se kestää tulevaisuuden haasteet. Elinikä on kasvanut ja näin ollen eläkkeellä ollaan entistä pidempään.
Fossiiliset polttoaineet ovat eilispäivää. Esimerkinomaisesti voimme miettiä: kuka haluaisi investoida videovuokraamoihin, kun suoratoistopalvelut tuovat viihteen kotiin?
Geopoliittisesti Suomi sijoittuu mielenkiintoisesti idän ja lännen rajalle, eikä tätä sovi väheksyä saatika unohtaa. Geopoliittinen asemoitumisemme on vaikuttanut Suomen asemaan ja valtiolliseen kehitykseen.
Hyvinvointiyhteiskunta ei ole tullut tiensä päähän, vaikka sellaista esitetään. Se vain muuttaa muotoaan ja tämä meidän jokaisen on hyväksyttävä. Hyvinvointiyhteiskunta on vaalimisen arvoinen asia.
Ilmastonmuutos on totta, vaikka Atlantin toisella puolella muuta hupattavat. Luonnollinen kasvihuoneilmiö voimistuu ja tämän kierteen katkaisemiseksi niin teollisuuden kuin ruan- ja energiantuotannonratkaisujen tulee huomioida niiden vaikutukset ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Järjestöissä on voimaa. Julkisen sektorin ei tarvitse tehdä kaikkea itse, sillä kansalaisyhteiskunnassa järjestöineen on valtavasti osaamista. Kaikkea ei kuitenkaan voi sälyttää muiden niskoille.
Koulutukseen panostamalla turvataan jokaisen meidän tulevaisuus. Koulupolun tulee olla mahdollinen jokaiselle esiasteelta aina korkeakouluun saakka ja vieläpä joko kotiseudulla tai mahdollisimman lähellä tätä!
Lähiruoka ei ole mikään tämän hetken trendi, vaan on ollut osa suomalaista ruokapöytää kautta aikojen. Olemme tulleet liian kauaksi lähellä tuotettavasta ruasta. Julkisten toimijoiden tulee sitoutua käyttämään lähiruokaa aina kun se on mahdollista!
Maakuntien roolin vahvistaminen edistää alueellisen demokratian toteutumista.
Nuorisotakuu ontuu, vaikka nuorisopalveluiden ahdinko on todellinen. Kunnan tulisi luoda uusia tapoja ja toimintamalleja nuorten kohtaamiseen ja auttamiseen.
Osuustoiminnan malleja hyödyntäen voitaisiin parantaa myös lähidemokratian toteutumista. Osuustoiminta sitouttaa ja kannustaa toimijoitaan kehittämään yhteistä osuuskuntaansa aina vain paremmaksi.
Perustulo. Perustulokokeilu on ensimmäinen askel kohti kestävää perustuloa. Odotetaan kokeilun tulokset, niin näemme, millaisen perustulon reilu satavuotias Suomi ansaitsee.
Rakennemuutos sektorilla kuin sektorilla on väistämätöntä. Varautumalla ja notkeuttamalla niin hallintoa kuin esimerkiksi työmarkkinoita, voidaan tämäkin muutos kohdata ja selättää.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden uudistaminen. Tästä onkin puhuttu. Tärkeintä on huolehtia, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä laadukkaaseen hoitoon. Tähän sote-uudistus tähtää, mutta pääseekö uudistus tähän?
Tuulivoimasta on puhuttu ja se on saanut päälleen lankeavaa varjoa. Kuitenkin tuulivoimaa tarvitaan ja se voi olla toimivin ja tehokkain energiantuottaja alueilla, joilla tuulee riittävästi.
Uusiutuva energiatuotanto on tulevaisuutta. Uusiutumattomilla ratkaisuilla tulevaisuutemme on hiilenharmaa.
Vaikuttamisen areenoita on kaikkialla. Kuntapolitiikka valtuustoissa ja lautakunnissa on yksi areena vaikuttaa. Omissa arkiympyörissäänkin voi muuten vaikuttaa, kun vain tähän ottautuu!
Ydinvoima tulee nähdä väliaikaisena ratkaisuna kohti uusiutuvaa energiatuotantoa.
Äänestäminen on tärkeää ja vain äänestämällä voi vaikuttaa – ellei itse lähde ehdolle – siihen, ketkä asioistamme päättävät eri tasoilla.
Öykkäröinti ei kuulu politiikkaan, vaikka sitä valitettavasti harjoitetaan erityisesti sosiaalisissa medioissa.
Juho Pulkka 