#byiisalmi

Seutukaupungeissa on hyvää pitovoimaa, kerrottiin Kuntalehdessä sen uutisoidessa juuri julkaistusta kaupunkitutkimuksessa. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 55 suomalaiskaupungin tunnettuutta, imagoa ja vetovoimaa. Iisalmikin yhtenä maamme seutukaupunkina, oman vahvan talousalueen keskuksena, muodostaa ympärilleen luontaisen työssäkäyntialueen ja palvelukeskittymän ja oli mukana tarkastelussa. Menestystäkin tuli.

Seutukaupungeista on hyvä muistaa se, etteivät ne ole maakuntakeskuksia, joihin yhtä lailla – ja tosin paljon reippaamminkin – tiivistyvät palvelut ja työpaikat. Ja meno taitaa vain kiihtyä, ellei kehityksen suuntaa tietoisesti muuteta. Keinoja suunnanmuutokseen on, jos valtiovallalta löytyy halua ottaa niitä käyttöön. Esimerkiksi harvaan asutun maaseudun parlamentaariselta työryhmältä löytyy muutamia oivia pelinavauksia.

Seutukaupunkitutkimuksen tulokset olivat näin iisalmelaisittain tarkasteltuna mieluisia. Niin veto- kuin pitovoimankin saralla Iisalmi sijoittui kärkikymmenikköön. Kaupunki tekee osansa, jotta asumisen, elämisen ja yrittämisen edellytykset ovat meillä mallillaan ja niistä viestitään. Yhteistyössä alueen yritysten kanssa olemme lanseeranneet #byiisalmi -yhteismarkkinoinnin, jolla viestitään ei enempää eikä vähempää kuin Iisalmen ihmeestä ja alueemme mahdollisuuksista. Mahdollisuuksia löytyy aivan varmasti monelle ja moneen lähtöön.

Samanaikaisesti Iisalmi on sekä kokoaan suurempi että kansainvälisempi paikka. Majoitusliikkeissä yöpyy vuoden aikana kymmeniä kansalaisuuksia alueen yritysten vieraina ja alueen yritysten tuottama lisäarvo kansalliseen vientiimme on asukaslukuun suhteutettuna maan kärkeä. Syytä onkin siis muistaa, ettei kaupunki yksin ole hyvän veto- ja pitovoimansa takana, vaan tämäkin perustuu yhteistyöhön.

Yhteistyön yksi osanen on aktiivinen vuorovaikutus. Yksin nurkkaan tuijottamalla ei yhteistyöstä voisi paljon puhua.

Asukkailta itse kysyttäessä, nousevat seutukaupunkien vahvuuksiksi turvallisuus sekä asuinympäristöön liittyvät mahdollisuudet. Seutukaupungeissa on muun muassa väljempää, mitä suuremmissa kaupungeissa on ja tämä näkyy esimerkiksi asumiskustannuksissa. Varsinkin verratessa kustannuksia Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Kannattaa siis asua jonkun toisen mielestä hieman syrjemmässä vai mitä?

Seutukaupungit ovat usein myös hyvin kulkuyhteyksien varrella, mikä lisää näiden saavutettavuutta. Monia asia meillä voisi tosin olla paremmin. Viitostien ja itäradan kehittäminen ovat sellaisia hankkeita, jotka lisäävät toteutuessaan saavutettavuutta Kainuusta eteläisempään Itä-Suomeen saakka.

Iisalmen kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoite olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki. Eri mittarein olemme seutukaupunkien kärkijoukossa. Tavoitteemme toteutuminen on täysin mahdollista, joskin itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää. Kärkisijalle pääseminen vaatii meiltä alueellisia onnistumisia, mutta myös sitä, että kansallisessa kehityspolitiikassa seutukaupungit ja näitä ympäröivät alueet nähtäisiin aidosti voimavaroina.

* Teksti on julkaistu Iisalmi-lehdessä 26.4.2019.

Joulupukin maa

Ylä-Savon kunnat solmivat juuri viisivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa matkailupalveluita ja alueen tunnettuutta matkailukohteena (IS 9.12.). Samalla tavoitellaan luonnollisesti alueen matkailutulojen kasvattamista, eli lisää euroja Ylä-Savoon. Samanlaista yhteistyötä on tehty ja tehdään muuallakin matkailijoiden houkuttelemiseksi matkailun alati kasvaessa. Matkailu toikin vuonna 2016 kansalliseen vientiimme 4,6 miljardin euron potin. Tämä oli 2,5 prosenttia koko maamme bruttokansantuotteesta.

Yhteistyö on hyvästä. Sopimuskaudella saadaankin varmasti tehtyä paljon alueemme matkailulle, jonka tiimoilta pidimme kuntien ja matkailutoimijoiden kesken jo syksyllä seminaaria. Tuolloin kuulimme muun muassa alustusta siitä, kuinka eri kansalaisuuksia tulee huomioida heille palveluita tarjotessa.

Kun keskieurooppalainen matkailija haluaa kokonaisvaltaisia elämyksiä, kiinalainen kiirehtii selfietikku tanassa paikasta paikkaan. Itselleni kiire tuntuu matkailussa vieraalta, ja suomalaisia vahvuuksia eli puhdasta luontoa ja kiireettömyyttä sen keskellä ei tulisi kiireellä pilata. En tarkoita, etteikö kaukomailta tuleville tulisi tarjota elämyksiä ja olla vieraanvarainen, mutta ajatus paikasta paikkaan kiirehtivistä turistijoukoista kaiken rauhallisuuden keskellä ei sovi siihen kuvaan, jota meidän tulee maalata.

Kiinalaisten turistien määrä on myös jatkuvasti kasvussa, ja kiinalaiset investoivat myös vahvasti matkailukohteisiin myös maansa rajojen ulkopuolelle. Helsingin Sanomien (18.12.) mukaan ulkoministeriössä ollaan perillä siitä, että kiinalaisilla investoinneilla on myös geopoliittisia merkityksiä, joilla maa pyrkii laajentamaan vaikutustaan ja läsnäoloaan myös Suomessa. Kiinalaisten investoinnit Suomeen ovatkin kasvaneet vuodesta 2016 alkaen voimakkaasti.

Vietin viisi vuotta sitten pari viikkoa Nepalissa, missä kiinalaisella rahalla rakennettiin lentokenttiä ja teitä. Tuolloin ei jäänyt epäselväksi se, kuinka suurvaltapolitiikka nivoutuu moneen asiaan. Olkoon kyse tonttikaupoista kauniissa saaristossa tai hotellikomplekseissa nousevissa matkailukohteissa, piilee näissä usein vähintään taloudellisen vaikuttamisen tarkoitusperiä. Emme ei ole yksi näiden kysymysten äärellä, vaan monessa länsimaassa pohditaan aidosti kiinalaisten investointien motiiveja (HS 18.12.).

Matkailu on kiistatta kasvava toimiala, jonka kehityksessä tulee pysyä mukana. Matkailua tulee kuitenkin kehittää omaehtoisesti antamatta muiden mieltymysten ja rahojen liiaksi vaikuttaa tähän. Voi hyvin kysyä, mikä on matkailukohteessa aitoa ja mikä vain turisteja varten kyhättyä illuusiota. Tätä olenkin usein pohtinut matkatessani turistikohteiden kautta syrjemmille seuduille.

Haluammeko siis tarjota tänne tulijoille aidon joulupukin maan vai hetken huumaa, josta parhaimmillaankin jää vain kuvavirta sosiaaliseen mediaan?

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 20.12.2018.

Koronkiskojat kuriin

Vaikka kesä oli lämmin ja ulkoilusäät mainiot, tuli ainakin minun usein iltaisin katsottua, mitä näköradio tarjoaa. Suosituimpien sarjojen ja elokuvien mainostauoilta jäivät mieleeni kaksi mainosta: hotellihakusivusto Trivago sekä erilaiset lainanhakusivustot. Hotellisivustot helpottavat lomailua, mutta lainanhakusivustojen ja pikavippien mainostamista pidän kyseenalaisena, vaikka ne tekevätkin kuluttamisesta hetkellisesti helpompaa. Mainostamisen saisi mielestäni kieltää, tai ainakin sitä vahvasti rajoittaa.

Suomessa tunnetusti säädellään todellisten haitakkeiden kuten tupakan ja alkoholin mainostamista merkittävästi, ja hyvä niin. Kuitenkin samaan aikaan ihmisille saa mainostaa usein turmiollisia pikavippejä ja kulutusluottoja, jotka ajavat yhä useamman ihmisen taloudelliseen ahdinkoon. Nykyisin suomalaisia vaivaa runsaan alkoholinkulutuksen lisäksi yksi toinenkin kansansairaus, joka on velkaantuminen. Savon Sanomat kirjoitti (7.8.), kuinka yli 55-vuotiaiden velkaongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina reilusti. Helsingin sanomat on kirjoittanut viimepäivinä (mm. 14.8.), kuinka yli kahdeksalla prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista on maksuhäiriömerkintä. Työllisistä maksuhäiriömerkintä löytyy jopa 11 prosentilta!

Yksittäistä syytä uudelle kansansairaudellemme ei ole, mutta ongelman keskiössä ovat kulutusluotot ja pikavipit ja ennen kaikkea näiden varsin reipas markkinointi. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan läpitunkeva mainonta on ongelman ydin (HS 14.8.). Hän toteaakin, kuinka alan mainontaan tulisi saada pelisäännöt, kuten alkoholin suhteenkin on luotu. Peliongelmaisille tarjotaan muun muassa lisälainaa pelisivustoilla, mille en ainakaan itse löydä oikeutusta. Pikavippien mainostaminen pelisivustoilla saa aikaan noidankehän, jossa voittajia ovat vain nettikasinot ja koronkiskojat. En yhtään ihmettelisi, vaikka ulkomailla sijaitseva nettikasino olisi myös tavalla tai toisella juonessa mukana.

Velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnän saaminen eivät ole leikin asia. Maksuhäiriömerkintä voi olla este esimerkiksi opintolainan saamiselle, millä taas voi olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Myös monet vuokranantajat vaativat puhdasta tiliä. Myös koronkiskojien vaateet ovat täysin kohtuuttomia todellisten vuosikorkojen hipoessa taivaita.

Kautta aikain valistuksella ja lainsäätäjien viisailla ratkaisuilla on saatu kitkettyä monta kansansairautta. Nyt lainsäätäjien tulisi tarttua ylivelkaantumisen ongelmaan ja puuttua erityisesti pikavippifirmojen mainontaan. Aina on löytynyt toisen ahdingosta hyötyä tavoittelevia vipinantajia, ja tulee jatkossakin löytymään. Siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa, miten helposti vippeihin langetaan.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.8.2018.

Kuluttajia ohjaillaan monesta suunnasta

Väitetään, että kaupat johtavat kuluttajien käyttäytymistä merkittävästi markkinoinnillaan. Erityisesti kohdennettu markkinointi, joka voidaan johtaa potentiaalisen asiakkaan käyttäytymisestä eri yhteyksissä, herättää suuria kysymyksiä. Jokainen meistä jättää valtavan datajäljen kulkiessaan ja surfatessaan. Onkin harvoin niin, että vaikkapa sosiaalisen median sovelluksien mainos olisi täysin sattumanvaraisesti valikoitunut lävähtäväksi eteen näyttöpäätteeseen. Toisaalta kuluttajakin osaa valita ja valinnoillaan vaikuttaa esimerkiksi kestävän kehityksen toteutumiseen.

Kuluttajien edellä myös kaupungit ja muut instituutiot voivat näyttää esimerkkiä. Ympäristövastuullisuus alkaa olla jo osa useamman suuren yrityksen brändiä. Iisalmen kaupunki on mukana KierRe-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea kaupunkeja tekemään resurssiviisaita ja vähähiilisiä päätöksiä. Onpa Iisalmen yhdeksi strategiseksi arvoksikin livahtanut ympäristövastuullisuus. Tämä sisältää muun muassa sen, että lähipalveluita suositaan, elinkeinoelämän tarpeiden kehittämisessä huomioidaan ympäristö ja yhteiskuntarakennetta kehitetään kestävästi ja järkevästi. Olkoon käsitteistö puhuttaessa yleisellä tasolla kestävästä kehityksestä ympäristövastuullisuutta, resurssiviisautta, kiertotaloutta tai hiilineutraaliutta, nousevat nämä kestävän kehityksen mukaiset toimet tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan. Nykyistä kulutusjuhlaa ei maapallomme yksinkertaisesti kauaa kestä.

Toisaalta myös terve kritiikki on eri ympäristötoimissa välillä paikallaan. Toissa viikolla käytiin julkista keskustelua (mm. Ilta-Sanomat 4.7.) siitä, onko muovinkierrätys turhaa vaiko ei. Lopputulemana oli, ettei muovinkierrätystä kannata lopettaa ja Suomessa homma toimii. Näin minäkin ajattelen kuuliaisesti muovia lajitellessani. Toisaalta aina olisi parempi, jos muovia ei käytettäisi ollenkaan.

Yhtenä pienenä kaupungin ympäristötekona voidaan mainita Iisalmen kaupungilla testikäytössä ollut sähköauto, jolla virka-ajoja on voinut huristaa sähkön voimalla. Ei tämä yksi maailmaa pelasta, mutta pienin askelin instituutiot, kaupungit ja yritykset voivat näyttää esimerkkiä laajemmalle kuluttajajoukolle, joiden valinnoilla alkaa olla jo suuressa mittakaavassa merkitystä eri lailla.

Itselleni sähköauto ei ole vielä vaihtoehto todennäköisesti moneen vuoteen, mutta en kiistä, etteikö ajatus siitä kiehtoisi. Vielä polttomoottorilla käyvä autoni tarvitsee – yllätysyllätys – polttoainetta. Kuluttajana valitsen sen aseman, jossa tankkauksen yhteydessä voin palauttaa helpoiten viikon mittaan kerätyt muovijätteet uudelleen kiertoon.

Kuluttajana voin valita tankkausaseman, mutta kyllä kauppa taitaa tuote- ja palvelunsijoittelun aina eri etevästi. Toiminko siis kuitenkin ohjattuna, vaikka itse luulen valitsevani esimerkissä itselleni sekä kierrättäessäni myös ympäristölle parhaan vaihtoehdon?

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.7.2018.

Vihrein valinta

Viikko sitten vietimme suomalaisten ylikulutuspäivää. Ylikulutuspäivä tarkoittaa sitä, jolloin laskennallisesti olemme käyttäneet osuutemme maapallon uusiutuvista luonnonvaroista. Jos kaikki ihmiset eläisivät suomalaisten tavoin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan kestävästi luonnonvarojen tarve. Elämme kiistatta yli varojen monessakin mielessä.

Vajaa kuukausi sitten alkoi taasen aamujuna, joka mahdollistaa etelässä asioinnin yhden päivän aikana, jyskyttämään Iisalmesta Helsinkiin ja takaisin. Tai Kajaanistahan se lähtee, mutta meille yläsavolaisille Iisalmi lienee pysäkkinä läheisempi. Elinkeinoelämän edustajille ja muille toimijoille tärkeä junavuoro aamusella Helsinkiin aloitti liikennöinnin muutaman vuoden tauon jälkeen 27.3.2018. Tuolloin myös Iisalmen kaupunki tempaisi ja kannusti väkeä hyppäämään raiteille heti aamutuimaan. Nyt kun paljon puhuttu aamuvuoro – ja paluuvuoro illalla – meillä on, kannattaa sitä aktiivisesti käyttää. Onkin hyvä muistaa, että myös VR tuo illaksi kotiin.

Määräraha junayhteydelle on neljäksi vuodeksi, mutta sopimus aamuvuorosta on vuoden 2019 loppuun saakka. Puolitoista vuotta saamme siis näyttää, että junayhteys on meille tarpeen ja sitä myös käytetään. Ja eiköhän sitä käytetä, jos Iisalmen Sanomien galluppiin on uskominen – ja miksei olisi! 354 vastaajaa 531:stä, eli 67 % vastanneista, oli vielä eilen sitä mieltä, että hyppää varmasti junan kyytiin. Kun kaikki vastaajat hyppäävät raiteille muutaman kerran heti aamusta ja houkuttelevat aina hyvän porukan mukaan, niin eiköhän yhteys todista tärkeytensä asiasta päättäville tahoille.

Liikenteellä pitää olla volyymiä eli matka silloin tällöin ei yhteyttä ylläpidä. Junayhteyttä tulisikin meidän käyttää mahdollisimman aktiivisesti. Jos pakko ei ole olla Helsingissä aamupäivällä, niin onhan se ensimmäinen yhteys kieltämättä aikainen. Aamu-uninen saattaa hieraista useamman kerran silmiään matkalla asemalle ja vielä junassakin haukotuttaa, vaikka kahvin olisi saanutkin eteensä. Mikäli kuitenkin jaksaa hypätä aikaisempaan vuoroon, niin eiköhän sitä Helsingissä tai muualla etelässä tekemistä pariksi tunniksi aamupäivän vaihtuessa päiväksi keksi?

VR on kehittänyt toimintaansa monella tavalla. Lipunmyyntiuudistus aiheutti porua aikoinaan, mutta siitäkin on taidettu päästä yli. VR on antanut myös ympäristölupauksia, jotka ohjaavat sen toimintaa ja tavoitteita vuodelle 2030 saakka. Juna on jo nyt kulkupelinä kiistatta vihrein valinta, mutta jatkossa se tulee olemaan mukaan entistä vihreämpi.

Jokaisen meidän ylikuluttaessa luonnonvaroja arjessamme, on junassa matkaaminen varsin hyvä tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeänsä matkustamisen osalta. Varsinkin jos vaihtoehtona on ajaminen tai lentäminen. Junalla pääsee kaiken lisäksi näppärästi keskustasta keskustaan ilman turhia katkoksia matkaan.

Viisituntisen Ylä-Savosta voi siten käyttää rauhassa mielensä mukaan.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.4.2018.

Kuntien rooli muuttuu

Seuraavien vuosien aikana kuntasektorilla tapahtuu paljon. Suunniteltu maakuntauudistus siirtää osan päätöksenteosta ja kuntien nykyisistä tehtävistä maakuntiin, jonka valtuustoon meidän tulee – sitten joskus – äänestää pätevimmät päättäjät. Vaikka maakuntahallinto vahvistuu, ei tule unohtaa asioita, jotka jäävät meille kotikuntiin nykyistä pienemmällä talouden liikkumavaralla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnan kontolle, mikä on askel oikeaan suuntaan. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy meidän tapauksessa pois Ylä-Savon SOTE:lta, on maakunnan päättäjien pidettävä huoli siitä, että Ylä-Savossa järjestetään tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämä on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaalimista, mikä on eheän maakunnan edellytys.

Maakunnan kokoisen sote-toimijan tuomat edut ovat monin osin kiistattomat. Tämä ei kuitenkaan saa tulla tarkoittamaan sitä, ettei Ylä-Savossa voitaisi toteuttaa oikein mitoitettuja palveluita. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan on merkittävä työllistäjä alueella kuin alueella. Ylä-Savo ei ole tästä poikkeus.

Jos esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja samalla työpaikkoja siirtyy vahvasti pois alueeltamme, vaikuttaa tämä väistämättä alueemme kehitykseen. Töiden perässä siirtyvät usein myös kaupoissa käyvät ihmiset, lapset vanhempineen ja niin edelleen. Ajan myötä väki käy lopulta vähiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä tuleekin huomioida kokonaisuus, eli yhteiskunnalliset vaikutukset. Sama pätee kaikkiin muihin julkisen sektorin toimintoihin koulutuksen järjestämisestä oikeuslaitokseen. Mitään olennaista ei saisi jättää yhtälön ulkopuolelle, kun erinäisiä toimintoja järjestellään uudelleen kaaviokuvia eri pöydissä pyöritellen.

Olennaista on myös muistaa, ettei yksin julkinen sektori tule pärjäämään ja luomaan elinvoimaa. Tärkeässä roolissa ovat yksityisen sektorin toimijat palveluineen ja yrityksineen.

Elinkeinopolitiikan ja työllisyyden hoidon arvioidaan nousevan kuntien yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi maakuntauudistuksen myötä. Unohtaa ei pidä koulupoluista ja vapaa-ajan palveluista huolehtimista, mitkä koetaan konkreettisimmin arjessa ja usein näistä otetaankin kantaa suuntaan ja toiseen.

Ylä-Savossa erityisesti vientiyritysten tilauskannat näyttävät vihreää. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut jo tovin osaavan työvoiman puute. Tilanne on sama alihankkijoilla, jotka eivät kykene tuottamaan tämän myötä riittävästi komponentteja isommilleen.

Vientiyritykset tarvitsevat osaajia, joita ei meinaa löytyä ei sitten millään. Emmekä ole Savossa yksin tämän ongelman kanssa, vaan osaajapula koettelee niin Kainuuta kuin Pohjois-Karjalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyötä osaajien haalimisessa tulee tehdä yli kunta- ja maakuntarajojen.

Kuntien rooli siis muuttuu ja yhteistyön merkitys vain vahvistuu.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.1.2018.

Ajattele positiivisesti!

Johan loppuviikosta alkoi äläkkä, kun Pasi Peiponen kirjoitti Ylen blogiin tekstin (Yle 7.9.) pienempien kaupunkien ja pitäjien olemassaolosta. On totta, ettei kaikkia kolkkia Suomessa jokainen voi tuntea, mutta Iisalmen – ja laajemmin Ylä-Savon – niputtaminen kategorisesti kuolevaan luokkaan on jo sangen outoa.

Eipä ollut Peiponen viitsinyt paljoa tonkia, mitä Ylä-Savossa on. Kirjoituksessa koko seutukuntamme tai pikemminkin Itä- ja Pohjois-Suomi näyttäytyivät hänelle synkän surkeina seutuina, todellisina nälkämaina, joista kaikuu vain muisto menneestä elämästä. Saahan Itä- ja Pohjois-Suomen näyttämään surkealta, jos jättää positiivisuudet mainitsematta, mutta samoin on kaikkien muidenkin maamme kolkkien kohdalla Helsinkiä myöten. Kaikilla alueilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja minä uskon, että positiivisuuden kautta pääsemme yhdessä pisimmälle.

Tonkimisesta puheen ollen, ei tarvitse kovin suuresti kaivautua internetin syövereihin, kun voi huomata, että esimerkiksi myös Ylen monitoreinaan käyttämät kaiuttimet tehdään Iisalmessa. Myös musiikkialan ammattilaiset käyttävät Genelecejä, jotka tunnetaan laadustaan ympäri maapallon. Vaikka metsissämme mönkii myös muita kuin Ponssen koneita, ovat nämä metsäneläjät levinneet sangen laajasti Suomen metsiin Vieremällä synnyttyään. Itse olen nähnyt eteläisimmän Ponssen mönkivän kannokoissa aivan eteläisimmässä Suomessa, ja ovatpa nämä levinneet aina Amerikkaan saakka. Nämä seikat me täällä tiedämme, mutta näköjään näitä ei voi koskaan liikaa mainostaa.

Vaikka alueemme on tunnettu vientiyrityksistä, osataan täällä muutakin. Sonkajärvellä muun muassa kannetaan eukkoa ja siellä myös soi kesäisin. Kiuruveden Vihreille niityille kokoontuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kiuruvesi kuntana on myös saanut valtakunnallista tunnustusta hankinnoistaan ja lähiruoan suosimisesta.

Kuten totesin, löytyy kaikkialta heikkoutensa. Ylä-Savo ei esimerkiksi ole sijainniltaan optimaalisessa paikassa. Alueemme väestönkehitys näyttää myös miinusta. Valtuustoseminaarissamme lauantaina vieraillut aluetutkija Timo Aro tuumasi kuitenkin, että alueen vahvuuksilla voidaan kompensoida heikkouksia. Vaikka alueellamme on kehitettävää, jää viivan alle vahvuuksia ja ennen kaikkea positiivisia asioita merkittävästi enemmän. Heikkouksien kehittämiseksi ja vahvuuksien säilyttämiseksi on tietenkin myös tehtävä jatkuvasti aktiivista työtä.

Näyttää kuitenkin siltä, etteivät positiiviset seikat kotiseudustamme ole levinneet vielä tarpeeksi laajalle. Meidän tulee näköjään pitää vielä kovempaa ääntä itsestämme ja kertoa, että olemme olemassa ja täällä passaa käydä.

Eihän Iisalmea voi markkinoida ilman mainintaa Olvista. Entinen Olvin tunnuslause kehottaa: ajattele positiivisesti! Positiivisesti ajattelemalla pystymme kertomaan kiinnostavaa tarinaa alueestamme ja saada myös muut huomaaman sen kaiken hyvän, mitä meillä täällä on.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 11.9.2017.

Sosiaalinen media haltuun Iisalmi!

Kaupungit ovat ottamassa ja osin ottaneetkin sosiaalista mediaa haltuun. Joensuun kaupunki on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten rennolla otteella tavoitetaan kuntalaisia ja saadaan viesti perille. Helsingin kaupungin eri liikelaitokset tiedottavat aktiivisesti muun muassa lumenaurauksesta. Ei Iisalmi suurkaupunkien tasolle pääse – eikä pidäkään. Aktiivinen sosiaalisessa mediassa tulisi kuitenkin olla.

On Iisalmen kaupunkikin petrannut ja muun muassa kohdennetulla Facebook-mainonnalla se on kutsunut kuntalaisia mukaan strategian kehitystyöhön. Tämä ansaitsee ehdottoman kiitoksen. Kiittää tosin ei voi kaupungin näkymistä muissa sosiaalisen median alustoissa. Kaupungin Twitter-tili on ollut aktiivinen lokakuussa 2016, vaikka kaupunki mainostaa antavansa ajankohtaista tietoa tapahtumista ja työpaikoista tämän tilin kautta.

On äärimmäisen noloa, jos kaupungin virallinen viestikanava nukkuu talviunta. Aktiivisella käytöllä Iisalmi nostaisi profiiliaan ja avaisi aidosti yhden keskustelukanavan kaupungin ja kuntalaisten välille.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 15.2.2017.