Kuntien rooli muuttuu

Seuraavien vuosien aikana kuntasektorilla tapahtuu paljon. Suunniteltu maakuntauudistus siirtää osan päätöksenteosta ja kuntien nykyisistä tehtävistä maakuntiin, jonka valtuustoon meidän tulee – sitten joskus – äänestää pätevimmät päättäjät. Vaikka maakuntahallinto vahvistuu, ei tule unohtaa asioita, jotka jäävät meille kotikuntiin nykyistä pienemmällä talouden liikkumavaralla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnan kontolle, mikä on askel oikeaan suuntaan. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy meidän tapauksessa pois Ylä-Savon SOTE:lta, on maakunnan päättäjien pidettävä huoli siitä, että Ylä-Savossa järjestetään tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämä on oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vaalimista, mikä on eheän maakunnan edellytys.

Maakunnan kokoisen sote-toimijan tuomat edut ovat monin osin kiistattomat. Tämä ei kuitenkaan saa tulla tarkoittamaan sitä, ettei Ylä-Savossa voitaisi toteuttaa oikein mitoitettuja palveluita. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan on merkittävä työllistäjä alueella kuin alueella. Ylä-Savo ei ole tästä poikkeus.

Jos esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja samalla työpaikkoja siirtyy vahvasti pois alueeltamme, vaikuttaa tämä väistämättä alueemme kehitykseen. Töiden perässä siirtyvät usein myös kaupoissa käyvät ihmiset, lapset vanhempineen ja niin edelleen. Ajan myötä väki käy lopulta vähiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä tuleekin huomioida kokonaisuus, eli yhteiskunnalliset vaikutukset. Sama pätee kaikkiin muihin julkisen sektorin toimintoihin koulutuksen järjestämisestä oikeuslaitokseen. Mitään olennaista ei saisi jättää yhtälön ulkopuolelle, kun erinäisiä toimintoja järjestellään uudelleen kaaviokuvia eri pöydissä pyöritellen.

Olennaista on myös muistaa, ettei yksin julkinen sektori tule pärjäämään ja luomaan elinvoimaa. Tärkeässä roolissa ovat yksityisen sektorin toimijat palveluineen ja yrityksineen.

Elinkeinopolitiikan ja työllisyyden hoidon arvioidaan nousevan kuntien yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi maakuntauudistuksen myötä. Unohtaa ei pidä koulupoluista ja vapaa-ajan palveluista huolehtimista, mitkä koetaan konkreettisimmin arjessa ja usein näistä otetaankin kantaa suuntaan ja toiseen.

Ylä-Savossa erityisesti vientiyritysten tilauskannat näyttävät vihreää. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut jo tovin osaavan työvoiman puute. Tilanne on sama alihankkijoilla, jotka eivät kykene tuottamaan tämän myötä riittävästi komponentteja isommilleen.

Vientiyritykset tarvitsevat osaajia, joita ei meinaa löytyä ei sitten millään. Emmekä ole Savossa yksin tämän ongelman kanssa, vaan osaajapula koettelee niin Kainuuta kuin Pohjois-Karjalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyötä osaajien haalimisessa tulee tehdä yli kunta- ja maakuntarajojen.

Kuntien rooli siis muuttuu ja yhteistyön merkitys vain vahvistuu.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 18.1.2018.

Ajattele positiivisesti!

Johan loppuviikosta alkoi äläkkä, kun Pasi Peiponen kirjoitti Ylen blogiin tekstin (Yle 7.9.) pienempien kaupunkien ja pitäjien olemassaolosta. On totta, ettei kaikkia kolkkia Suomessa jokainen voi tuntea, mutta Iisalmen – ja laajemmin Ylä-Savon – niputtaminen kategorisesti kuolevaan luokkaan on jo sangen outoa.

Eipä ollut Peiponen viitsinyt paljoa tonkia, mitä Ylä-Savossa on. Kirjoituksessa koko seutukuntamme tai pikemminkin Itä- ja Pohjois-Suomi näyttäytyivät hänelle synkän surkeina seutuina, todellisina nälkämaina, joista kaikuu vain muisto menneestä elämästä. Saahan Itä- ja Pohjois-Suomen näyttämään surkealta, jos jättää positiivisuudet mainitsematta, mutta samoin on kaikkien muidenkin maamme kolkkien kohdalla Helsinkiä myöten. Kaikilla alueilla on vahvuutensa ja heikkoutensa, ja minä uskon, että positiivisuuden kautta pääsemme yhdessä pisimmälle.

Tonkimisesta puheen ollen, ei tarvitse kovin suuresti kaivautua internetin syövereihin, kun voi huomata, että esimerkiksi myös Ylen monitoreinaan käyttämät kaiuttimet tehdään Iisalmessa. Myös musiikkialan ammattilaiset käyttävät Genelecejä, jotka tunnetaan laadustaan ympäri maapallon. Vaikka metsissämme mönkii myös muita kuin Ponssen koneita, ovat nämä metsäneläjät levinneet sangen laajasti Suomen metsiin Vieremällä synnyttyään. Itse olen nähnyt eteläisimmän Ponssen mönkivän kannokoissa aivan eteläisimmässä Suomessa, ja ovatpa nämä levinneet aina Amerikkaan saakka. Nämä seikat me täällä tiedämme, mutta näköjään näitä ei voi koskaan liikaa mainostaa.

Vaikka alueemme on tunnettu vientiyrityksistä, osataan täällä muutakin. Sonkajärvellä muun muassa kannetaan eukkoa ja siellä myös soi kesäisin. Kiuruveden Vihreille niityille kokoontuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kiuruvesi kuntana on myös saanut valtakunnallista tunnustusta hankinnoistaan ja lähiruoan suosimisesta.

Kuten totesin, löytyy kaikkialta heikkoutensa. Ylä-Savo ei esimerkiksi ole sijainniltaan optimaalisessa paikassa. Alueemme väestönkehitys näyttää myös miinusta. Valtuustoseminaarissamme lauantaina vieraillut aluetutkija Timo Aro tuumasi kuitenkin, että alueen vahvuuksilla voidaan kompensoida heikkouksia. Vaikka alueellamme on kehitettävää, jää viivan alle vahvuuksia ja ennen kaikkea positiivisia asioita merkittävästi enemmän. Heikkouksien kehittämiseksi ja vahvuuksien säilyttämiseksi on tietenkin myös tehtävä jatkuvasti aktiivista työtä.

Näyttää kuitenkin siltä, etteivät positiiviset seikat kotiseudustamme ole levinneet vielä tarpeeksi laajalle. Meidän tulee näköjään pitää vielä kovempaa ääntä itsestämme ja kertoa, että olemme olemassa ja täällä passaa käydä.

Eihän Iisalmea voi markkinoida ilman mainintaa Olvista. Entinen Olvin tunnuslause kehottaa: ajattele positiivisesti! Positiivisesti ajattelemalla pystymme kertomaan kiinnostavaa tarinaa alueestamme ja saada myös muut huomaaman sen kaiken hyvän, mitä meillä täällä on.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 11.9.2017.

Miehistöä kaivataan

Olen kesän aikana tavannut useita yrittäjiä erilaisissa tilaisuuksissa niin Ylä-Savossa kuin vaikkapa Oulussa, missä vietettiin kesän korvilla valtakunnallista yrittäjien ja kuntapäättäjien seminaaria. Seminaarissa, vastoin kenties kaikkia ennakko-oletuksia, Ylä-Savo nousi positiivisesti esiin useammassakin puheenvuorossa. Meille yläsavolaisille menestystarinamme ovat toki jo tuttuja, mutta muualta päin katsottuna alueellemme yrittäjyyden ja teollisuuden merkitystä ei aina välttämättä osata arvostaa.

Yritysten liikevaihdot ylsivät Ylä-Savossa viime vuonna 5,2 prosentin kasvuun. Väkilukuun suhteutettuna Ylä-Savon viennin arvo on ollut jo hyvän aikaa Suomen huippua. Tämä on vahvojen vientiyrityksiemme – niin pienien kuin suurienkin ansiota. Koko Pohjois-Savoon povataan Ylen (6.8.2017) mukaan yritysten liikevaihtojen kasvavan kuluvana vuonna 8-11 prosenttia. Maakuntien yrittäjyydelle Ylen uutisointi on harvinaista herkkua, sillä harvoin näin näyttävästi nostetaan esille muiden kuin muutaman suurimman kaupungin aluetalouden positiivista virettä.

Jokin on kuitenkin saanut Ylä-Savoon nousemaan teollisuuskeskittymän, joka antaa merkittävän osuuden myös koko Suomen vientiteollisuudelle. Useampikin vastaantulija on ihmetellyt alueemme yritysten arvoa ja mittasuhteita. Kaikesta päätellen täällä on ollut ja on edelleen vahva yrittämisen kulttuuri, mikä luo uutta ja ylläpitää myös vanhaa sitä kehittäen.

Esimerkiksi Genelecit, Lunawoodit ja Profilet ovat alueemme lippulaivoja, vain muutaman mainitakseni. Lippulaivojen vanavedessä seilaa melkoinen armada tukialuksia, jotka mahdollistavat suurempien yritysten toimimisen. Yksikään näistä vahvoista vientiyrityksistä ei yksin yltäisi nykyisiin tuloksiinsa. Verkostoituneet yrittäjät ja alihankintaketjut ensinnäkin mahdollistavat lippulaivojen operoinnin maailman merillä, mutta myös työllistävät väkeä merkittävästi alueellamme. Vaikkapa Ponsse työllistää suoraan Ylä-Savossa noin 500 henkeä, mutta työllisyysvaikutus alihankkijoineen on kuitenkin lähempänä tuhatta.

Harvan lähipiiriin mahtuu suuryrityksen perustajaa tai toimitusjohtajaa, mutta tukialuksia löydämme varmasti lähempää. Näitä ovat niin konepajat, verhoomot kuin tilitoimistotkin koko Ylä-Savossa, jotka kaikki ansaitsevat kiitoksen ja arvostuksen yhtä lailla vientiyritysten rinnalla.

Periaatteessa yläsavolaisilla yrittäjillä ja yrityksillä pyyhkii hyvin ja tilauskannat näyttävät vihreää, ja töitä saisi painaa yötä päivää. Kuitenkin huoli erityisesti teollisuuden puolella ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta on todellinen. Kaksi metallinpalasta eivät yksikseen kulmaksi taitu eivätkä liimapalkit tartu toisiinsa ilman käsiparia.

Armada tarvitsee täydennysmiehistöä, joka meidän tulee tänne houkutella. Osaavalla miehistöllä ja taitavalla päällystöllä ajantasaisine aluksineen voi Ylä-Savon kauppalaivasto vielä vahvistaa asemaansa maailmalla.

* Teksti on julkaistu Iisalmen Sanomissa 11.8.2017.